tiistai 10. toukokuuta 2016

Oh summer days!

Terveisiä aurinkoiselta terassilta!

Nämä ihan mahtavat ilmat ovat pitäneet minut visusti poissa läppärin läheisyydestä, joten blogikin on elänyt hiljaiseloa. Elämäntaparemontti on kuitenkin alkanut rullata eteenpäin: olen herännyt aamuisin aiottuun aikaan, olen käynyt lenkeillä ja järkevöittänyt syömisiäni. Toissapäivänä kävin puntarilla testaamassa, mikä onkaan lähtöpainoni tälle projektille ja tuosta 72,7 kilogramman painosta on saatu nipistettyä jo parissa päivässä 700 grammaa. Heti huomaa, miten olo kevenee kun pahin nestepöhötys alkaa lähteä elimistöstä.

Vaikka en haluakaan blogissani mennä kilogrammat ja -kalorit edellä, en voi kieltää sitä tosiasiaa, että ylipainoa tässä ollaan pudottamassa. Tavoitepainonani on tällä hetkellä normaalipaino, joka tarkoittaisi noin kymmenen kilon painonpudotusta. Siihen tähtään jo ihan terveydellisistäkin syistä, mutta myös siksi, että tunnen oloni todella tukalaksi sekä henkisesti että fyysisesti tässä ulkomuodossani. Varsinkin nämä lämpimät ilmat ja hellevaatteet ovat aiheuttaneet toden teolla ahdistusta - olo kun ei varsinaisesti ole mitenkään mukava toppi päällä ja shortsit jalassa.



Ruokavaliostani voisin kertoa myös hieman. Olen testannut elämäni aikana ties mitä go fat go - ja superdieettejä, erilaisia pussikuureja, karppausta, 5:2-dieettiä, nälkäkuuria, mehupaastoa ja vaikka mitä muita. Paino on saattanut kyllä tippua, mutta niin on tippunut myös kaikki kiinnostus painonpudotusta kohtaan. Oikeastaan ainoa "valmennus", joka itselleni on tuonut positiivisen fiiliksen syömistä ja painonhallintaa kohtaan on Kukka Laakson ja Nanna Karalahden Puretreeni, jota kokeilin keväällä. Valitettavasti tuolloin matka jäi kesken sairastumisen vuoksi, mutta elämäntaparemontissani aion seurata pitkälti ohjeita, joita Puretreenistä sain. Ruuassa kun on tärkeää muukin kuin sen kalorimäärä, joten elämäni aikana en aio kaataa kurkustani alas enää yhtään litraa sokeritonta mehukeittoa. Hyvä ruoka on ainakin itselleni intohimo ja tiedän, että omalta osaltani maitorahkadieetteihin sitoutuminen lipsuu heti ensimmäisen rahkapurkin jälkeen.

Nyt taidan mennä valmistelemaan itselleni aamiaista - miltä kuulostaisivat munakas, pala itsetehtyä siemennäkkäriä ja erilaisia hedelmiä? Minusta ainakin aika hyvältä! :)

maanantai 2. toukokuuta 2016

No1









Suuri muutos ei ole usein mahdollinen kertarysäyksellä. Uusien tapojen opettelu vaatii aikaa ja tahtoa, joiden löytyminen vanhan arjen keskellä saattaa olla helpommin sanottu kuin tehty. Uusien tapojen omaksuminen on kuitenkin hyvin oleellista elämäntaparemontissa. Sen vuoksi olen päättänyt, että aloitan uuden viikon aina jonkin uuden tavan testauksella. Julkaisen jatkossa viikon haasteeni jo sunnuntai-iltana, jotta mahdolliset muutkin halukkaat voivat osallistua mukaan. Alkuviikosta tulen purkamaan edellisen viikon haasteen ja kertomaan mielipiteitäni kyseisestä tavasta. Paljastan myös, mikäli pyrin noudattamaan tapaa myös jatkossa. Haasteviikon aikana pyrin keskittymään postauksissa osittain haasteen aihepiiriin - toivottavasti löydän paljon mielenkiintoista tietoa eri aiheista. 

Ensimmäisen viikon haasteena tulee olemaan yhden herätyksen asettaminen. Saan laittaa itselleni viimeisen takarajan, joka herättää minut mahdollisesta torkahduksesta, mutta tavoitteena on nousta ylös heti ensimmäisen herätysäänen soidessa.

Miltä tällainen haasteidea sinusta kuulostaa? Oletko mukana haastamassa torkutusta pois aamuistasi?


Monday Motivation

Maanantait ovat minulle pahoja. Viikonloppuisin on yleensä tullut valvottua myöhään, nukuttua pitkään ja laiskoteltua. On tosi vaikeaa päästä hyvään rytmiin arjen suhteen. Alkava arki ärsyttää, aikataulut kauhistuttavat ja herääminen uuteen viikkoon tuntuu väsyttävältä. Koska blogissani keskitytään kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, on mielestäni tähän asiaan puuttuminen heti aluksi erittäin oleellista. Jos arki ja sen rutiinit aiheuttavat jatkuvaa tyytymättömyyttä ja huonoa omaatuntoa, on varmasti aikalailla selvää, että siitä kierteestä pitäisi pyrkiä eroon.

Kuinkahan se voisi sitten onnistua?

Minä venytän nukkumaanmenoa usein siitä syystä, että aamulla on tiedossa jotain ikävää velvollisuutta, enkä haluaisi kohdata sitä liian nopeasti. Ehkäpä ratkaisu voisi olla jonkin mukavan lisääminen aamuihin? Omat aamurutiinini ovat varsin askeettiset ja mahdollisimman nopeat: pikainen suihku, meikkaus, hiusten kuivaus sekä muotoilu ja vaatteiden pukeminen. Tämä kaikki kellon kanssa kilpaillen ja sitten nopeasti matkaan, usein viisi minuuttia myöhässä. Aamupaloista ja blogien selailuista voin vain haaveilla, ei minun torkutustahdillani sellaisista pääse nauttimaan. Aamut ovat oikeasti itselleni aika ahdistavaa aikaa, jota varjostaa kiire ja ikävät rutiinit. Mitä sitten voisin tehdä toisin?

YLÖSNOUSU

Tässä minulla on paljon petrattavaa. Olen niitä ihmisiä, joilla on herätyksiä viiden minuutin välein ainakin puolen tunnin ajan ja ihan liian usein venytän heräämistäni sinne viimeisimpään pakkoherätähetitaimyöhästytmaailmanpahiten-herätykseen. Ja mitä koiranunta se jatkuva torkahtelu ja herääminen onkaan! Lopputuloksena ovat vaan tykyttävä sydän ja nuutunut olo. Nyt kesän lähestyessä tilanne helpottaa vähän, mutta muutenkin tämä olkoon ensimmäinen askel, jolla lähden tälle terveysprojektilleni.

Omenalohkot dipattuna maapähkinävoihin ovat herkullinen lisä aamiaiselle

AKTIVITEETIT

Olen aina vähän naureskellut aamujoogaajille ja huolellisesti aseteltuja aamiastarjottimia instagram-tileillään jakaneille. Ihan kuin muka heillä olisi moiseen aikaa kun ei minullakaan ole! Toisaalta nyt, jos saan itseni sängystä ylös silloin, kun olen ensimmäisen herätykseni asettanut ja jos siirtäisin vielä vaikka hiustenpesun iltarutiiniksi aurinkorasvantäytteisten päivien seurauksena, saattaisi minulle jäädä hyvinkin aikaa pieneen aamuiseen hemmotteluun. Rauhallinen venyttelyhetki ja maukas terveellinen aamupala kuulostaisivat oikeasti aika ihanilta ja odottamisen arvoisilta asioilta. Aamut monesti määrittävät loppupäivän kulun ja itseni tuntien syömisenikin saattaisivat kääntyä parempaan suuntaan, mikäli jo aamulla söisin kunnon aamupalan kiireessä mukaan napatun banaanin sijaan.

Sinä, joka olet mahdollisesti tänne jotakin kautta sattunut tiesi löytämään, kerrothan omat aamuiset kompastuskivesi sekä keinosi selvitä niistä.

sunnuntai 1. toukokuuta 2016

New Kicks





Tunnustan.

Olen armoton sohvaperuna - kyllä, juuri sitä lajia, jonka vapaapäivän liikunta saattaa hyvinkin keskittyä siirtymiseen sohvalta jääkaapille. Uskon, että tunnet tapauksen. Useimmat ovat jopa henkilökohtaisesti tavanneet tämän lajikkeen edustajan. Monelle lajin tunnusmerkit saattavat tuntua jopa kiusallisen tutuilta - väsynyt ja jatkuvasti vähän nuutunut olo, tyytymättömyys omaan hyvinvointiin, vyötärölle kerääntyneet liikasentit sekä terveydenhoitajalle kaunistellut liikunta- ja ruokailutottumukset kuuluvat tyypilliseen sohvaperunan rotukuvaukseen.

Osa meistä sohvaperunoista haikailee suuren muutoksen perään. Kaihoten lueskellaan tarinoita entisten sohvaperunoiden onnistumisista ja menestyksekkäistä fitness-lavoille kapuamisista. Tavoitteet ovat korkealla ja osa sinnikkäimmistä saa aikaan lopputuloksen, joka inspiroi tulevia sohvaperunoita. Toiset meistä taas ovat pessimistisempiä. Liikunnasta on tullut kirosana ja ajatukset maitorahkan ja broilerfileiden täytteisistä päivistä saa otteen sipsikulhon ympärillä kiristymään entisestään. Haaveillaan muutoksesta, mutta tuntuu, että uhraukset tavoitteen saavuttamiseksi ovat aivan liian suuret.

Itse lukeudun jälkimmäiseen sohvaperunain alalajiin. Olen ollut lievästi ylipainoinen koko aikuisikäni -  puhumme noin 10-15 kilon ylimääräisestä kuormasta, jonka vartaloni joutuu kantamaan. Olen testaillut mitä erilaisempia laihdutuskuureja vaihtelevin lopputuloksin, mutta yhteistä kaikille kuureille on ollut se, että olen aina palautunut tähän tuttuun ja turvalliseen vararenkaita mukanaan kantavaan lopputulokseen. Haaveissani ei ole viimeisen päälle treenattu lopputulos - olen aivan liian mukavuudenhaluinen sellaiseen - mutta viime aikoina olen havahtunut useampaan otteeseen siihen, että epämukava olo, tyytymättömyys peilikuvaani ja suolisto-ongelmani ovat varsin pitkälti epäterveellisten elintapojeni seurausta.

Tässä blogissa tullaan keskittymään terveellisten tapojen opetteluun. Tämä ei tule missään nimessä olemaan treeniblogi - en voi luvata pääseväni koskaan juuri lenkkipolkuja pidemmälle liikuntasuorituksissani. Tästä ei myöskään tule muodostumaan blogi, jossa julkistetaan viikottain tarkasti pudonneet grammat ja kadonneet senttimetrit. Mutta sellainen blogi tästä toivottavasti tulee, että jokainen lukija saa omaan elämäntaparemonttiinsa uutta intoa ja vertaistukea. Täällä ei olla täydellisiä eikä tiedetä kaikesta kaikkea. Täällä monikin asia maistuu laihuutta paremmalta, mutta pidetään mielessä myös se, että terveyden eteen kannattaa pyrkiä tekemään vaikka pieniäkin muutoksia.

Tervetuloa mukaan matkalle!